Valitettavasti emme voi raportoida purjehduksista kuten olimme suunnitelleet (ks. Urheilutapahtuman ennakkokatsaus), mutta taustatietoa voimme jakaa. Tässä esittelemme rata-alueet, ja kerromme sää-oloista.
Rion erityispiirteet
Rio on purjehdusalueena haastava. Rata-alueita on peräti 7, neljä sisällä (pahamaineisella, saastuneella Guanabara-lahdella) ja kolme ulkona lähes avomerellä. Kaikkia luokkia kierrätetään eri alueilla, olosuhteet vaihtelevat Sokeritopan puuskaisista tuulista vailla aallokkoa avomeren 2-3 metrin maininkiin ja usein leppeämpään, 3-4 m/s tuuleen. Varsinkin sisäradoilla myös nousu-laskuveden synnyttämä virta on merkittävän voimakas. Monipuolinen osaaminen on siis valttia! Ponte (silta), Escola Naval ja Azucar (sokeritoppa) ovat lahden sisällä, Copacabana, Niteroi ja Pai ulkona merellä. Ponten ja Navalin välissä on vielä Aeropuerto, jota käyttää 49erit ja RS:X starteissa.
Playbook
Suomen joukkueen (nimeltä mainitsematon) meteorologi on laatinut Riosta lähemmäs 100-sivuisen (!) “Playbookin”, jossa eri rata-alueiden tuuli- ja virta-olosuhteet on käyty läpi erittäin yksityiskohtaisesti. Playbook on laadittu yhteistyössä ruotsalaisten kanssa, jotka myös käyttävät sen tietoja hyväkseen.
| Tuulet
Vallitseva merituuli tulee sisällä itä-kaakosta ja ulkona enemmän idästä. Se on melko ennustettava ja muodostuu helpointen, kun gradienttituuli (ilmanpaine-eroista johtuva) on pohjoisen puolella. Playbook perustuu meteorologin, SPV:n valmentajien ja vapaaehtoisten avustajien useamman vuoden aikana tekemiin tuuli- ja virtamittauksiin paikan päällä, GPS:n ja kumiveneen avulla. Sisä-alueiden virtakarttojen laatimisessa käytettiin myös melko nerokasta menetelmää: timelapse-videokuvausta Sokeritopan huipulta, ottamalla kuva vesialueesta minuutin välein 12 tunnin ajan. Lopputuloksena syntyneestä videosta käy ilmi hämmästyttävällä tavalla vuoroveden liikkeet lahden sisällä – ei vähiten ruskean, saastuneen veden ansiosta. Playbook on kirjoitettu englanniksi, koska suomalais-purjehtijoiden henkilökohtaiset valmentajat ovat kaikki ulkolaisia. Varsinkin sisällä, mutta myös Copacabanan edustalla olevalla radalla korkeat rannat vaikuttavat voimakkaasti muuten tasaiseenkin tuuleen – Sokeritopan takana (Azucar-radalla) merituuli kaartaa topan taakse epäsäännöllisesti. Lounaistuulella Sokeritopan alue on vieläkin vaikeammin ennustettava, puuskat kun tulevat vuoren molemmin puolin vähän milloin sattuu. |
|
| Virrat
Tuulen lisäksi virrat ovat vaikeat varsinkin lahden sisällä. Vuoroveden vaihtelu on metrin luokkaa, ja aiheuttaa pahimmillaan parin solmun virran joka jakautuu epätasaisesti purjehdusalueille. Kuvassa esimerkki virroista lahden sisällä. Meteorologi briiffaa purjehtijoille tuulet erikseen joka aamu, ja jakaa päivittäiset, muoviin laminoidut virtakartat. Ja tietysti kaikki ovat saaneet Playbookista kopion jo hyvissä ajoin ennen kilpailujen alkua. Ulkona vuorovesivaihteluun sekoittuu Valtameren virta, joka lisää oman ongelmansa mitä virta-ennusteeseen tulee. Kuvissa miniatyyrejä vuorovesivirran käytöksestä puolen tunnin välein tunnin välein. |
Kuten näkyy, purjehtijoiden tukijoukot eivät ole todellakaan levänneet laakereillaan Olympialaisten välissä. Kaikki mitä osataan on tehty, jotta purjehtijamme voisivat menestyä tälläkin kertaa. Tiesitkö, että purjehdus on maamme menestynein kesälaji Olympialaisissa Barcelonasta 1992 lähtien – ei huonosti maalta, jossa vedet ovat jään peitossa melkein toisen puolen vuodesta.